Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Adrenokortikotropiini, plasmasta

1020

P -ACTH

Tiedustelut

Hormonilaboratorio, puh. (08-315) 4450

Asiantuntijat

kemisti Veli Isomaa: veli.isomaappshp.fi / 08-3155453 ja ylilääkäri Leila Risteli: leila.ristelippshp.fi / 08-3154422

Indikaatiot

Cushingin syndrooman erotusdiagnostiikka. Primaarisen ja sekundaarisen lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminnan erottaminen.

Esivalmistelu

Tutkimus tehdään yleensä vain osastopotilaille. Potilaan tulee välttää ruumiillista ja henkistä stressiä ainakin tutkimusta edeltävän vuorokauden aikana. Aamunäyte suositellaan otettavaksi klo 7-10 ja iltanäyte klo 20.

Näyteastia

EDTA-putki 5 ml

Näyte

Näyte: 5 ml laskimoverta kylmään EDTA-putkeen, joka laitetaan heti jäävesihauteeseen. Lähetettäessä 2 ml EDTA-plasmaa. Huom! Hepariinia ei saa käyttää antikoagulanttina, sillä se häiritsee määritystä. Plasma erotetaan soluista mahdollisimman pian, jaetaan kahteen putkeen ja pakastetaan välittömästi. Plasmanäyte säilyy 3 tuntia jäävesihauteessa

LÄHETYS: Erottamaton verinäyte voidaan lähettää jäävesihauteessa, mikäli se on perillä tunnin kuluessa näytteenotosta. Plasmanäyte voidaan lähettää jäävesihauteessa, mikäli perillä 3 tunnin kuluessa, muutoin pakastettuna.

Menetelmä

Immunoluminometrinen

Tekotiheys

Kolme kertaa viikossa

Tulokset valmiina

Viikon kuluessa

Yleistä

Adrenokortikotropiini (ACTH) on aivolisäkkeen etulohkon tuottama 39 aminohappoa sisältävä peptidihormoni. Normaalisti verenkiertoon pääsee vain ACTH:ta, mutta varsinkin ektooppisessa ACTH-tuotannossa verenkierrossa saatetaan todeta runsaita määriä myös biologisesti heikosti aktiivista ACTH:n esiastetta pro-opiomelanokortiinia tai sen fragmentteja. ACTH stimuloi lisämunuaiskuoren kortisolituotantoa. Lisäksi sillä on troofinen vaikutus lisämunuaiskuoreen; rauhanen atrofioituu ACTH:n puutteessa. Seerumin kortisoli puolestaan ehkäisee ACTH:n eritystä takaisinkytkentämekanismilla. Säätelyyn osallistuvat myös kortikotropiinia vapauttava hormoni (CRH) ja vasopressiini, joilla on kyky stimuloida ACTH:n tuotantoa. Kaikenlainen stressi (henkinen ja fyysinen rasitus, infektiot, hypoglykemia, trauma jne.) lisää ACTH-tuotantoa. Glukokortikoidihoito vähentää sitä. ACTH:ta (tai kortisolia) määritettäessä näytteenottoaika on tärkeä muuttuja, sillä ACTH-erityksellä on normaalisti selvä vuorokausirytmi: eritys on runsaimmillaan aamulla ja vähäisimmillään illalla. Lisäksi ACTH:n eritys on sykäyksittäistä, minkä vuoksi on usein tarpeen määrittää ACTH useammasta näytteestä diagnostisen osuvuuden parantamiseksi.

Viitearvot

aikuiset

alle 46

ng/l

Tulkinta

Aivolisäkeperäisessä kortisolin liikatuotannossa (Cushingin tauti) tavataan yleensä normaaleja tai kohtalaisesti suurentuneita ACTH-pitoisuuksia. Tyypillistä on myös normaalin vrk-vaihtelun puuttuminen. Ektoopisessa ACTH-tuotannossa (mm. keuhko-syövässä) tavataan voimakkaasti suurentuneita ACTH-pitoisuuksia, mutta normaalit pitoisuudetkin ovat mahdollisia, samoin voimakkaat vaihtelut pitoisuuksissa. Kortisolia tuottavan lisämunuaistuumorin yhteydessä plasman ACTH-pitoisuudet ovat pieniä, yleensä mittaamattomissa. Primaarisessa lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminnassa (Addisonin tauti) ACTH-pitoisuudet ovat suuria. Sekundaarisessa lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminnassa todetaan normaaleja tai pienentyneitä ACTH-pitoisuuksia. Metyraponi suurentaa plasman ACTH-pitoisuutta, jos aivolisäke ja lisämunuaisten kuorikerros toimivat normaalisti. Vastaavasti kortikosteroidit (mm. kortisoli, deksametasoni ja prednisoloni) pienentävät plasman ACTH-pitoisuutta.

Huomautuksia

Erityksessä voi tapahtua nopeita muutoksia, joten pitoisuuden määrittämiseksi voi olla tarpeen ottaa useampi näyte eri aikoina. Ektooppista ACTH:ta erittävät kasvaimet, jotka voivat tuottaa myös poikkeavan kokoisia ACTH:n kaltaisia molekyylejä, saattavat aiheuttaa virheellisen pienen tuloksen.Liian pieniä pitoisuuksia saa aikaan myös potilaaseen ruiskutettu tetrakosaktidi. Tästä johtuen ACTH-määritys voidaan tehdä vasta 24 tuntia tetrakosaktidin annon jälkeen. Myös oraalisia kontraseptiivejä käyttävillä on todettu keskimääräistä pienempiä pitoisuuksia.

Päivitetty 15.03.2012 / VSH

Sivun alkuun