Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Amylaasi, isoentsyymit, virtsasta

1084	U -Amyl-Is

Osatutkimukset

U -Amyl, U -AmylP ja U -AmylS

Tiedustelut

Elektroforeesilaboratorio, puh. (08-315)4485.

Asiantuntijat

apulaisylilääkäri Virva Huotari: virva.huotarippshp.fi / 08-315 4416 ja kemisti Tarja Melkko: tarja.melkkoppshp.fi / 08-315 5387

Indikaatiot

Epäselvän amylaasiaktiivisuuden suurenemisen tutkiminen.

Näyteastia

11 ml säilöntäaineeton putki (Z-putki)

Näyte

NÄYTE: 5 ml virtsaa. Virtsanäyte säilyy viikon jääkaapissa ja ainakin 3 viikkoa pakastettuna.

LÄHETYS: Virtsanäyte lähetetään huoneenlämpöisenä.

Menetelmä

Näytteestä määritetään kokonaisentsyymiaktiivisuus (ks. U -Amyl). Isoentsyymit erotellaan agaroosielektroforeesilla ja paikallistetaan entsyymiaktiivisuuden perusteella. Isoentsyymien osuudet määritetään densitometrisesti.

Tekotiheys

Kerran viikossa

Tulokset valmiina

Kahden viikon kuluessa

Yleistä

Amylaasientsyymiä tuotetaan normaalisti pääasiassa eksokriinisessa haimassa ja sylkirauhasissa. Näiden tuottamat amylaasit eroavat rakenteeltaan ja elektroforeettiselta liikkuvuudeltaan toisistaan. Normaalisti molemmat vastaavat noin puolesta seerumin kokonaisamylaasiaktiivisuudesta. Amylaasi eliminoituu pääasiassa erittymällä virtsaan.

Tulkinta

 Viitevälit
 U-AmylP    <420 U/l
 U-AmylS    <260 U/l

Haimatyyppinen isoentsyymi kohoaa akuuteissa haimasairauksissa (mm. pankreatiitti), mutta myös akuuteissa sappiteiden sairauksissa sekä useissa suoliston alueen tiloissa (suolistoperforaatio, ileus, appendisiitti). Sylkirauhastyyppinen isoentsyymi nousee akuuteissa sylkirauhassairauksissa (mm. parotiitti), mutta myös monissa ei-sylkirauhasperäisissä tiloissa (krooninen alkoholismi, postoperatiiviset tilat sekä jotkut pahanlaatuiset kasvaimet).

Makroamylasemiassa veressä esiintyy amylaasin ja muiden proteiinien (tavallisimmin IgA:n) komplekseja, joiden poistuminen virtsaan on hidastunut, jolloin seerumin amylaasiaktiivisuus on koholla mutta virtsan amylaasiaktiivisuus on matala. Tilalla ei ole varsinaista diagnostista merkitystä, mutta se voi aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia. Seerumin makroamylasemia voidaan luotettavasti todeta elektroforeesitutkimuksella (S-Amyl-IS).

Huomautuksia

U -Amyl-Is -tutkimuksen yhteydessä laboratorio suorittaa U -Amyl tutkimuksen ilman erillistä pyyntöä.

Päivitetty 11.12.2009 / TM

Sivun alkuun